Pohdintamateriaali 13v+

SAMANARVOINEN ELÄMÄNI - välähdyksiä bangladeshilaisesta arjesta

Pohdintamateriaali eriarvoisuudesta

Lue lisää eriarvoisuudesta ja pohdi eriarvoisuuden vähentämistä tehtävien avulla. Täältä löydät myös taustamateriaalia seuraavista teemoista:  

  • Kestävän kehityksen tavoitteet

  • Suomen kehitysyhteistyö

  • Eriarvoisuus ihmisten välillä

  • Voiko myötätunto vähentää eriarvoisuutta

  • Valokuvaaja GMB Akash

  • Millainen maa on Bangladesh?

Sen jälkeen on itse pohdintatehtävien vuoro.

Aluksi hankkeen taustaa:

 

Maailmassa miljardit ihmiset elävät eriarvoisessa asemassa. Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta sadat maat ovat sitoutuneet vähentämään eriarvoisuutta. Syyskuussa 2015 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 193 jäsenvaltiota hyväksyivät kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman, Agenda2030, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (eng. Sustainable Development Goals, SDGs).

Niiden tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä poistaa äärimmäinen köyhyys, suojella maapallon kantokykyä ja edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. 

Kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät toisiinsa ja tukevat toinen toisiaan. Näin ollen ne myös tunnustavat, että yhden alan toimet vaikuttavat toisten tuloksiin, eikä yhtä tavoitetta voi saavuttaa ilman toista. Tavoitteiden keskiössä ovat ihmisoikeudet sekä kaikkien yhteistyö ja vastuu. Päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille, jättämättä ketään kehityksen ulkopuolelle.

Maat ovat sitoutuneet asettamaan etusijalle kaikkein huonoimmassa asemassa olevat, jotta voimme vihdoin saavuttaa tasavertaisemman maailman. Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi keskeisimmistä kestävän kehityksen tavoitteesta ja Suomen Caritaksen globaalikasvatushankkeen Samanarvoinen elämäni päämääränä. Tavoite numero 10, Eriarvoisuuden vähentäminen on kiinteästi sidoksissa muihin 17 tavoitteesta, jotka kuvaavat niitä asioita, jotka meidän tulisille taata kaikille maailman ihmisille, jotta voisimme saavuttaa tasa-arvoisen maailman.

GMB Akash (2).jpg

Ulkoministeriö

UM_merkki_musta_RGB.png

Utrikesministeriet

Logo FI PNG White.png

Kestävän kehityksen tavoitteet:

1: Ei köyhyyttä

2: Ei nälkää

3: Terveyttä ja hyvinvointia

4: Hyvä koulutus

5: Sukupuolten tasa -arvo

6: Puhdas vesi ja sanitaatio

7: Edullista ja puhdasta energiaa

8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

10: Eriarvoisuuden vähentäminen

11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt

12: Vastuullista kuluttamista

13: Ilmastotekoja

14: Vedenalainen elämä

15: Maanpäällinen elämä

16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

17: Yhteistyö ja kumppanuus

Koko yhteiskunnan luovuus, osaaminen, teknologia ja taloudelliset resurssit ovat välttämättömiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän kaikkien on tehtävä osamme, ja jokainen meistä voi olla osa muutosta jotta maailmasta tulisi oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi paikka elää!

Mitä Suomen kehityspolitiikka tavoittelee?

Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keskeisenä tavoitteena on tukea kehitysmaiden pyrkimyksiä eriarvoisuuden poistamiseksi ja edistää kestävää kehitystä erilaisten YK:n tavoitteiden pohjalta. 

Kehityspolitiikka on toimintaa, joka tähtää maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, yksilöiden oikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa. Se on käytännön yhteistyötä kehitysmaiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden – kuten kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen – kanssa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Hallitusohjelmansa mukaan Suomi kantaa globaalia vastuuta sekä toimii aktiivisesti ja edelläkävijänä Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vaikuttamistyö kansainvälisissä järjestöissä on tärkeä osa kehityspolitiikkaa. Lisäksi Suomi tekee kehitysyhteistyötä siten, että se vahvistaa sekä julkista että yksityistä sektoria. Kehityspolitiikkaan kuuluu yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa niin kohdemaassa kuin Suomessa. Yhtenä keinona on tukea kehitysyhteistyöjärjestöjen hankkeita ja globaalikasvatusta. Tämä Samanarvoinen elämäni on yksi globaalin kasvatuksen hanke. 

Suomen kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten elämään myönteisesti vaikuttavia konkreettisia tuloksia ja poistetaan maailmanlaajuista epätasa-arvoa ja eriarvoisuutta.

Mitä eriarvoisuus on?

Eriarvoisuus merkitsee ihmisten välillä olevaa epäoikeudenmukaista erilaisuutta, joka näkyy yksilöiden hyvinvoinnissa ja joka olisi vältettävissä. Eriarvoisuus voi liittyä lähes kaikkiin inhimillisen elämän osa-alueisiin: hyvinvointiin, terveyteen, talouteen, syntyperään, sukupuoleen, ikään tai asumiseen.

Filosofian professori Antti Kauppisen mukaan yksilöiden välinen epätasa-arvo muodostuu ongelmalliseksi silloin, kun resurssien epätasaiseen jakautumiseen vaikuttavat epäreilut olosuhteet tai siitä seuraa erivertaista kohtelua. Eriarvoisuuden vastakohtana voidaan pitää tasa-arvoa, joka on vahvasti sidoksissa oikeudenmukaisuuden käsitteeseen.

Eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet yksilöillä on koulutukseen, toimeentuloon, terveyspalveluihin ja puhtaaseen ympäristöön. Merkittävää on myös antaa erityistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville sekä parantaa yksilöiden resilienssiä, eli vahvistaa heidän kykyään selvitä vastoinkäymisissä hyödyntämällä niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät heidän hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa.

Eriarvoisuuden vähenemistä on vaikea mitata, koska objektiivisia vertailukohtia ei aina ole saatavilla. Tuloerojen mittaamiseen on kehitetty joitakin kansainvälisesti käytössä olevia indikaattoreita. Hyvinvointiin liittyvän eriarvoisuuden mittaamiseen taas ei ole kansainvälisesti yhteneväisiä mittaustapoja, sillä kysymys on paljon kokemuksesta, joka on paitsi henkilökohtainen myös kulttuurisidonnainen.

Eriarvoisuutta voi vähentää joko tasa-arvoisella kohtelulla eli antaa kaikille saman verran tai antamalla kullekin tarpeen mukaan. Englanniksi tätä tarkastellaan sanaparilla equality / equity.

GMB Akash (7).jpg
Kestävän kehityksen tavoitteet.jpg

Suomea pidetään monien tutkimusten ja vertailujen mukaan yhtenä maailman oikeudenmukaisimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Siitä huolimatta, 80 prosenttia suomalaisista pitää eriarvoistumista tärkeimpänä yhteiskuntapoliittisena uhkana.

Eriarvoisuus on moniulotteinen haaste, joka tutkimusten mukaan myös vähentää kykyä kokea myötätuntoa. Eriarvoisuuden vähentämisessä tärkeää on kansalaisten tietoisuus, oma vastuu, aloitteellisuus ja riippumattomuuden turvaaminen. Samalla on tuettava heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Myötätunnon lisääminen puolestaan vähentää eriarvoisuutta. Me kaikki voimme vaikuttaa eriarvoisuuden vähentämiseen jokapäiväisessä elämässämme ja pyrkiä opettelemaan myötätuntoa. Tärkeää on, että kiinnitämme huomiota siihen, miltä toisesta tuntuu, eikä miltä sinusta itsestäsi tuntuisi hänen asemassaan tai mitä itse tekisimme hänen tilanteessaan.

Myötätunto vähentää eriarvoisuutta

Myötätunto auttaa eriarvoisuuden vähentämisessä. Jokaisessa ihmisessä on mahdollisuus suhtautua toiseen ihmiseen myötätuntoisesti. Joskus on tarve muuttaa rakenteita tai opeteltava uusia asioita, jotta myötätunto lisääntyy: kuka saa auttaa, ketä saa auttaa ja kenen on lupa auttaa ketäkin.

Myötätuntoon yhdistyy tieto, tunne ja toiminta. Toimintaa voi olla katse, lämmin hymy, oven auki pitäminen, toisen näkeminen ja toisen toimijuuden tunnustaminen. Myötätuntoinen ihminen näkee toisen ihmisen halut ja tarpeet. Myötätunto on myös heikompien puolustamista. Myötätuntoon liittyy ihmiskuva, jossa ihminen on hyvä ja yhteyteen pyrkivä.

Untitled design (4).png

Valokuvaaja GMB Akash on myös hyväntekijä

GMB Akash portrait.jpg

GMB Akash on bangladeshilainen valokuvaaja, joka kertoo tarinoita ihmisistä yhteiskunnan marginaaleissa ympäri maailmaa, ja yrittää saada heidän äänensä kuuluviin. Hän on kerännyt tarinoita yli kaksikymmentä vuotta. Hän on kuvannut monia hyljeksittyjä ryhmiä, kuten, prostituoituja, homoseksuaaleja, kastittomia eli daliteja ja kehitysvammaisia.

Hän pitää yhteyttä kuvaamiinsa ihmisiin myös kuvaushetken jälkeen. Vuosien mittaan hän ahdistui, sillä ihmisten elämäntilanteessa ei ollut tapahtunut muutosta. Hän ryhtyi auttamaan ihmisiä itse. Akash on auttanut lukuisia ihmisiä yrityksen perustamisessa: katulapset myyvät popcornia, mies myy vaatteita rikshakojusta ja toinen mies myy kurkkuja.

Akash on perustanut koulun, jossa köyhistä perheistä olevat lapset saavat opetusta. Hän kouluttaa myös ihmisiä valokuvaamaan. Hän on huomannut, että koulutuksen avulla ihmisten elintaso paranee.

Akash on saanut yli sata kansainvälisiä palkintoa ja hänen valokuviaan on esiintynyt monissa tunnetuissa julkaisuissa, kuten The Guardian, Vogue, Time, Sunday Times ja Newsweek.

Bangladesh on tiheään asuttu maa

Bangladeshin väkiluku on maailman kahdeksanneksi suurin ja yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Maan alueella on Padman eli Gangesin ja Jamunan eli Brahmaputran suisto, joka on hyvin hedelmällinen alue. Bangladeshiin iskee vuosittain useita monsuunitulvia ja trooppisia hirmumyrskyjä eli sykloneja. Suurin osa maa-alueesta on 0-10 metrin korkeudella maanpinnasta. Mikäli merenpinta nousee metrillä, maa-alueesta noin kymmenen prosentin uskotaan jäävän veden alle. Suurten tulvien aikaan yli puolet maasta on jo ollut veden alla. Luonnonkatastrofien vaikutusta pahentavat metsien hakkuut ja eroosio.

Maan talous kasvaa hitaasti. Haasteena on poliittinen epävakaus, huono infrastruktuuri, korruptio, riittämätön energian saanti ja se, että talousjärjestelmää ei uudisteta riittävästi.

Yli puolet bangladeshilaisista työskentelee maanviljelijöinä. Vientituotteista yli kolme neljäsosaa tulee vaateteollisuudesta. Maassa on useita tehtaita, joissa tehdään vaatteita länsimaiden markkinoille. Suurin osa tehtaiden työntekijöistä on naisia. He saavat usein melko vähän palkkaa ja työolosuhteet ovat huonot. Onnettomuuksia tapahtuu melko usein.

Suurin osa bangladeshilaisista on muslimeja. Maassa asuu myös hinduja, buddhalaisia ja kristittyjä.

Banglasdesh on yksi maailman köyhimmistä maista. Terveys- ja koulutustaso on noussut vähitellen. Aikuisten lukutaitoprosentti oli vuonna 2019 Maailman pankin mukaan 75 prosenttia. Suurin osa väestöstä elää maaseudulla omavaraistaloudessa. Maassa on pula puhtaasta vedestä. Monilla paikoilla saastunut pintavesi on sekoittunut pohjaveden kanssa.

Eriarvoisuutta on myös Bangladeshin sisällä. Vaikka maassa on muslimienemmistö, hindulaistaustaiset kastittomat eli dalitit ovat hyljeksityssä asemassa. Myanmarista Bangladeshiin paenneet rohingya-vähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat olleet vaikeassa asemassa. Heille on ollut vaikea löytää asuinalueita. Varallisuuserot ovat myös merkittävä eriarvoisuutta lisäävä

  • Bangladesh sijaitsee Etelä-Aasiassa.
     

  • Bangladeshin kansantasavallan naapurimaita ovat Intia ja Myanmar.
     

  • Pääkaupunki on Dhaka, jossa on noin 7 miljoonaa ihmistä.
     

  • Muita kaupunkeja ovat Chittagong, Khulna, Rajshahi, Barisal ja Sylhet.
     

  • Bangladeshin pinta-ala on 143 998 km2.
     

  • Virallinen kieli on bengali.
     

  • Valuutta on taka.

  • Bangladesh itsenäistyi Pakistanista vuonna 1971. Vuosina 1955-1971 maa tunnettiin nimellä Itä-Pakistan.
     

  • Väkiluku 162,7 miljoonaa.

Hyvä pohdintamateriaalin lukija,

Tämä materiaali on luotu oppaaksi kaikille, jotka haluavat oppia lisää globaaleista kysymyksistä. Jotkut ohjeet ovat erityisesti opettajille ja muille kasvattajille globaalikasvatukseen. Materiaali liittyy Suomen Caritaksen Samanarvoinen elämäni -hankkeeseen. Sen puitteissa järjestetään vuosien 2021-2023 aikana bangladeshilaisen valokuvataiteilijan GMB Akashin valokuvanäyttely eri puolilla Suomea sekä netissä. Haluamme rohkaista kaikkia kuvien katselijoita käymään läpi seuraavia tehtäviä. 

Materiaalin tarkoituksena on herätellä katsojia eriarvoisuuden pohtimiseen ja siihen, mitä keinoja meillä on vähentää eriarvoisuutta. Materiaali pyrkii syventämään ymmärrystä eriarvoisuudesta ja kannustaa suomalaisia globaaliin vastuuseen ja aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Se sopii käytettäväksi niin näyttelyvierailun yhteydessä kuin oppitunneilla lasten ja nuorten kanssa. 

Kasvattajille ja opettajille:

Nämä pohdintatehtävät on tarkoitettu 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille. 

Osa näyttelykuvista saattaa järkyttää herkempää lasta ja jotkut kuvateksteistä tai pohdintatehtävistä voivat myös sisältää käsitteitä, jotka ovat tuntemattomia lapselle, ja joista puhuminen saattaa tuntua haastavalta. Tästä syystä olemme keränneet materiaalin loppuun käsitepankin, jonka tarkoituksena on auttaa kasvattajaa käsittelemään aiheita lasten kanssa. Materiaalissa esiintyvät käsitepankin sanat on merkitty tekstiin kursiivilla.

Eriarvoisuus vaikuttaa miljardien ihmisten elämään. Se on asia, johon suomalaistenkin täytyy vaikuttaa niin kehitysyhteistyön kuin omien valintojenkin kautta. Kasvattajat ovat merkittävässä roolissa lasten kasvamisessa myötätuntoisiksi yksilöiksi, jotka osaavat tunnistaa eriarvoisuutta, kyseenalaistaa sitä synnyttäviä rakenteita, ja pyrkivät omassa elämässään tasa-arvoisuuteen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. 

Haluamme innostaa sinua käsittelemään eriarvoisuuden teemaa niin oppitunneilla, harrasteryhmissä kuin kotona tapahtuvissa yhteisissä keskusteluissa. Muokkaa materiaalia haluamallasi tavalla ja poimi sieltä ideoita omaan opetukseesi ja arkeesi.

Pohdintatehtävät

1. Mitkä ovat ihmisen perustarpeita? Mitä tarpeita itselläsi on ollut viime aikoina? Ovatko ne perustarpeita? Uskotko että ystäväsi vastaisi kysymykseen samoin ja ovatko hänen perustarpeensa samat kuin sinulla? Miksi? / Miksi ei?   Miksi kuvien henkilöt saattaisivat vastata toisin?

 

2. Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet koskevat ihmisten perustarpeita kaikkialla maailmassa. Me kaikki voimme ponnistella saavuttaaksemme ne. Keitä olisivat omassa lähipiirissäsi ihmiset, joiden perustarpeet tai tavoitteet eivät tule tyydytetyksi? Miten voisit auttaa jokapäiväisessä elämässäsi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Monilla lapsilla on jonkinlainen viikoittainen tehtävälista – ehkä sinullakin. Minkä vuoksi tehtävät yleensä tehdään? Onko jotain, mitä voisit lisätä viikoittaiseen tehtävälistaasi?

 

3. Akash kuvaa ihmisiä ”yhteiskunnan reunamilla”. Mitä tarkoittaa olla reunamilla tai marginaalissa? Kenen luulet ovat yhteiskunnan keskiössä? Miksi rajoja luodaan? Miltä tuntuisi olla marginaalissa tai toisella puolella rajaa? Voiko raja olla myös osallistava ja samanarvoistava eikä syrjäyttävä ja eriarvoistava? Mieti, luotko  omassa elämässäsi rajoja erottaaksesi itsesi muista? Miksi? Voisitko luoda rajoja positiivisella tavalla - sisällyttääksesi eikä sulkeaksesi pois?

 

4. Palauta mieleesi yksi valokuvissa esiintyneistä henkilöistä. Mieti, miltä maailma näyttää kuvassa olevan henkilön näkökulmasta. Miltä hänen maailmankarttansa näyttää? Mitkä ovat tuttuja paikkoja ja asioita, entä uusia ja eksoottisia? Mitkä uskot hänen mielestään olevan ajankohtaisia ja tärkeitä asioita tai henkilöitä maailmassa. Entä mitä kestävän kehityksen tavoitteet hän asettaisi etusijalle? Onko hänen mielipiteensä saman arvoinen kuin sinun omasi? Perustele vastauksesi.

 

5. Arvioi väitettä: "Raha rauhoittaa ja tekee onnelliseksi". Punnitse väitettä eri puolella maailmaa asuvien ja erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten näkökulmasta. Millaiset asiat vaikuttavat siihen, pitääkö väite paikkaansa?

 

6. Ovatko kaikki ihmiset samanarvoisia? Voitko nimetä sellaisia asioita omasta yhteiskunnastasi, joissa ihmiset ovat epätasa-arvoisia? Vaikuttaako ihmisen ammatti ja tulotaso ihmisarvoon? Miten ihmisarvon voi saavuttaa? Millä tavoin vaatetus tai ulkonäkö vaikuttavat muiden ihmisten arvostukseen ja yksilöstä tehtyihin ennakkokäsityksiin?

 

7. Ennakkoluulo tarkoittaa käsitystä, joka on luotu ennen ihmiseen tai asiaan tutustumista. Usein ennakkoluulot ovat negatiivisia ja kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään. Ennakkoluulot voivat olla este tutustumiselle, toisen kunnioittamiselle tai keskinäiselle luottamukselle. Pahimmassa tapauksessa ne johtavat syrjintään ja rasismiin. Me kaikki teemme ennakkoarvioita ihmisistä, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Kun opimme tuntemaan ihmisiä ja asioita, voimme muuttaa ennakkoluulojamme. Tunnistatko itselläsi mahdollisesti olevia ennakkoluuloja? Onko sinulla joskus ollut virheellinen käsitys jotain ihmisryhmää tai yksilöä kohtaan, joka on myöhemmin muuttunut? Miten ennakkoluuloja voidaan muuttaa?

 

8. Stereotypia on yksinkertaistettu kuvaus tai yleistävä mielipide ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Stereotypian kautta ihmisryhmä arvotetaan usein hyväksi tai pahaksi. Tällöin henkilö nähdään yksipuolisesti, eikä häntä oteta huomioon yksilönä,

minkä vuoksi hän jää vaille yhdenvertaista kohtelua.

- Millaisia stereotyyppisiä käsityksiä liitetään omaan kansallisuuteesi?

- Pitävätkö ne paikkaansa sinun kohdallasi? Entä muiden tuntemiesi saman ryhmän jäsenten kohdalla Muistellessasi näyttelyn kuvissa esiintyneitä ihmisiä, uskotko heillä olevan kaikilla jotain yhteistä. Mihin perustat uskomuksesi?

- Milloin stereotypioita voidaan käyttää hyödyksi?

- Entä miten ne voivat olla haitaksi?

9. Lue alla olevat yhdenvertaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyvien käsitteiden määritelmät. Palauta sitten mieleesi näyttelyn kuvat. Kuka kuvien henkilöistä sinulla tulee mieleen kunkin käsitteen kohdalla? Miksi henkilö liittyy juuri tuohon käsitteeseen?

 

● Eriarvoisuus on tila, jossa ihmisten välillä on epäoikeudenmukaisia tai eettisesti vääriä, vältettävissä olevia eroja.

 

● Yhdenvertaisuus on tila, jossa ihmiset eivät ole tarkasteltavan tavoitteen tai toiminnan suhteen keskenään eriarvoisessa asemassa ilman hyväksyttävää perustetta.

 

● Oikeudenmukaisuus on tila, jossa ihmisiä kohdellaan eettisesti ja juridisesti oikein.

 

● Tasa-arvo on tila, jossa ihmisten sosiaaliset oikeudet, mahdollisuudet ja resurssit ovat jakautuneet tasapuolisesti.

 

● Syrjintä on toimintaa, jossa ihmistä kohdellaan henkilöön liittyvän tekijän perusteella huonommin kuin toista ilman hyväksyttävää syytä

 

Mitä omassa koulussasi / työpaikallasi pitäisi tehdä yhdenvertaisuuden edistämiseksi? Mitä sinä voisit tehdä?

 

10. Yritä kuvitella, mikä saa toisen ihmisen tekemään mitä hän tekee ja miten se tekee sen. Teemmekö kaikki valintamme siksi, että haluamme niin? Kadutko tai koetko huonoa omaa tuntoa jostakin omasta päätöksestäsi. Muistele näkemiäsi GMB Akahsin valokuvia. Ketkä henkilöistä ovat voineet tehdä päätöksiä tai valintoja oman elämänsä suhteen? Uskotko heidän olevan tyytyväisiä päätöksiinsä? Onko joku henkilöistä katkera tekemänsä päätöksen tai tilanteen vuoksi? Kuka tapaamistasi henkilöistä oli onnellinen?

11. Ajattele vaikeuksia tai pelkoja, joita sinulla saattaa olla jokapäiväisessä elämässäsi. Palauta mieleesi näyttelyn kuvia ja kuvatekstejä. Mieti mitä, on tarinoiden ulkopuolella: piilotettuja pelkoja, pinnalla olevia tunteita, henkilökohtaisia kokemuksia ja tarinoita. Mitä kuvien henkilöt pelkäävät tai mikä saa heidät onnelliseksi ? Siirrä sitten huomiosi omiin läheisiisi. Millaisia tunteita he ovat kokeneet ja mitä ovat heidän pelkonsa, surunsa tai onnen lähteensä? Mikä saa sinut jaksamaan vaikeiden tilanteiden yli? Monet GMB Akashin kuvaamista henkilöistä katsoivat toiveikkaina tulevaisuuteen kokemistaan vaikeuksista huolimatta. Mistä erilaiset ihmiset ammentavat voimaa? Ovatko omat voimanlähteesi samakaltaisia kuin kuvien henkilöillä? 

12. Ihmiset viestivät ja kokevat välittämistä eri tavoin. Monet kuvien henkilöistä olivat kokeneet hylkäämisen tunteita, mutta monet myös rakkautta ja välittämistä. Tiedätkö mitä omille läheisillesi kuuluu? Miten heillä on mennyt viime viikot? Millä tavoin voisit osoittaa kiinnostusta heidän vointiaan kohtaan? Miten itse haluaisit heidän osoittavan sinulle, että he välittävät sinusta? Onko sen kysyminen “mitä kuuluu” yhtä merkityksellistä kuin tilan antaminen ja tiedon vastaanottaminen? Miten voit huomioida toista ihmistä kysyessäsi hänen vointiaan?

13. Palauta mieleesi kuvien henkilöt. Kuka kuvien ja tarinoiden henkilöistä nousee mieleesi onnellisena?  Mistä valokuvissa esiintyneiden ihmisten onni koostuu? Mitkä asiat saavat sinut tai läheisesi onnelliseksi? Miten erilaisten ihmisten onnen lähteet eroavat toisistaan? Millä tavoin ne ovat samankaltaisia?

Palaute on meille tärkeää. Toivoisimme, että voisitte vastata kyselyyn:

Miltä tuntui pohtia eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä valokuvien kautta?  

 

Samanarvoinen elämäni -tehtävien lisämateriaalipaketti

Lisää tietoa kestävän kehityksen tavoitteista:

Kestävä kehitys

www.kestavakehitys.fi 

Kestävän kehityksen tavoitteet YK-liiton sivuilla

https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet Unicefin sivuilla

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/

Plan International: Lapsen oikeuksien kymppi

https://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2020/08/2_Lapsen_oikeudet_ja_kestava_kehitys.pdf 

Unicefin Kestävä kehitys -videosarja

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/videot/ (Unicefin Kestävä kehitys -videosarja)

Kestävän kehityksen tavoitteista englanniksi

www.sdgs.un.org 

Kestävän kehityksen tavoitteista englanniksi UNDP:n sivuilla

https://www.undp.org/sustainable-development-goals

World’s largest lesson. Global Goals -videosarja. Englanniksi

https://worldslargestlesson.globalgoals.org/resource/malala-introducing-the-the-worlds-largest-lesson/ 

Margreet De Heer. Global Goals of Sustainable Development -sarjakuvasarja. Englanniksi

https://www.margreetdeheer.com/the-global-goals-of-sustainable-development/ 

 

 

Lisää eriarvoisuudesta:

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. (2020) Maija Mattila (toim.). Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/08/Eriarvoisuus2020_web2.pdf

 

Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti. (2018). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2018.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0

 

Kauppinen, Antti (2020). Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta? Kalevi Sorsa -säätiö.

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kauppinen_web.pdf

 
Käsitepankki

Allah – Allah on arabian kielen sana, joka tarkoittaa Jumalaa. Muissa kielissä, esimerkiksi suomessa, sanalla viitataan usein erityisesti islaminuskon Jumalaan.

Anoreksia - Anoreksia eli laihuushäiriö on sairaus, jossa henkilö alkaa eri syistä säännöstellä, väistellä ja välttää syömistä. Se on psykiatrinen pitkäaikaissairaus, jossa sairastuneella on pakonomainen tarve pudottaa painoaan.

Basaari – itämainen, erityisesti islamilaisen kulttuuriperinteeseen kuuluva, katettu tori tai kauppapaikka.

Dalit - hindujen kastilaitoksessa perinteisesti kastittomista käytetty nimitys. Hindulaisuudessa ihmiset jaetaan kasteihin, ja ilman kastia jääneiden dalitien asema on ollut perinteisesti kaikkein huonoin. Ylempiin kasteihin kuuluvat käyttävätmonesti kasteihin kuulumattomista nimitystä “koskematon”, joka on halventava. Daliteja löytyy muun muassa Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Pakistanista.

Eid - id al-Fitr- eli eid-juhla päättää ramadan-kuukauden, jonka ajan muslimit paastoavat valoisana aikana.

Eroosio - Maanpinnan kulumista eli eroosiota tapahtuu esimerkiksi veden, jään, tuulen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän seurauksena. Jopa kolmasosa maapallon viljelymaasta on tuhoutunut eroosion ja saastumisen seurauksena.

Homoseksuaali “homo” - Melko usein nainen ja mies rakastuvat toisiinsa ja muodostavat parisuhteen. Jotkut miehet tykkäävät enemmän miehistä kuin naisista ja näitä miehiä kutsutaan homoiksi. Homot tykkäävät omasta sukupuolesta, ja heterot vastakkaisesta. Sanaa homo merkityksessä homoseksuaali käytetään enimmäkseen miehistä, ja vastaava naispuolisista homoseksuaaleista käytettävä sana on lesbo. Homo ei ole haukkumasana. Tärkeää on, että tykkää jostakusta joka on mukava ja jonka kanssa on mukava elää ja olla.

Huumeet - Huumeet ovat aineita, jotka muuttavat henkilön henkistä tai fyysistä tilaa. Jotkut huumeista voivat aluksi tuottaa mielihyvää, mutta monesti niiden vaikutus on hyvin arvaamatonta ja ne voivat olla käyttäjälle hyvin vaarallisia.

Iftar - ilta-ateria, jolla muslimit päättävät päivittäisen Ramadan -paaston auringonlaskun jälkeen

Itsemurha – Kuolemasta ja itsemurhasta tulee puhua lapselle ja nuorelle hänen kehitystasonsa mukaisesti.  Voit avata asiaa kysymällä, mitä lapsi ymmärtää sanoilla ”kuollut” tai ”itsemurha”. Vastauksen kuultuasi voit selittää, esimerkiksi että: ”Kun ihminen kuolee, hän lakkaa hengittämästä ja ajattelemasta. Itsemurhassa ihminen on tehnyt jotakin sellaista, minkä vuoksi hänen ruumiinsa ei enää toimi.”

Kasti – Kastilaitos on järjestelmä, jossa yksilön aseman, toimintamahdollisuudet ja kulttuurin määrittää hänen syntyperänsä. Hindujen yhteiskunta jakautuu eri kasteihin, eli yhteiskuntaluokkiin. Kastilaitoksen sääntöjen mukaan ylemmän ei ole hyvä olla tekemisissä alempaan kastiin kuuluvan kanssa. Neljän kastin ulkopuolelle jäävät kastittomat, eli dalitit, jotka ovat pääkastien alapuolella ja tekevät kaikkein vähiten arvostettuja töitä.

Maahanmuuttaja, “mamu” - Ulkomailla syntynyt henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, mutta asuu Suomessa ja on saanut oleskeluoikeuden. Maahanmuuttaja ei ole haukkumasana, vaikka sen lyhennettä “mamu” käytetään joskus sillä tavoin. Termiä käytetään monesti virheellisesti myös esimerkiksi yksilön nimen, ulkonäön tai äidinkielen perusteella.

 

Monsuuni – Monsuuni on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat rajut tuulet sekä rankat ja pitkäkestoiset sateet. Monsuuneja esiintyy trooppisilla alueilla eri puolilla maailmaa, erityisesti Kaakkois-Aasiassa.

Prostituutio – Seksistä ja prostituutiosta tulee puhua kannattaa kertoa lapselle ja nuorelle hänen kehitystasonsa mukaisesti.  Voit avata asiaa kysymällä, mitä lapsi ymmärtää sanalla rakastelu, ja kertoa sitten sen olevan aikuisten välistä hellyyttä ja nautintoa. Voit selittää esimerkiksi että: ”Prostituutio on näyteltyä hellyyttä, mitä jotkut päätyvät tekemään ansaitakseen rahaa”.

Pyhäkkö - on pyhä paikka, joka on omistettu tietylle jumaluudelle, sankarille tai esikuvalle hänen ylistämistään ja palvomistaan varten.

Ramadan - Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi ja paaston aikaa muslimeille. Sen aikana pidättäydytään ruoasta ja juomasta aamun sarastuksesta auringonlaskuun, sekä keskitytään omaan henkiseen kasvuun – kiitollisuuteen, kärsivällisyyteen, armollisuuteen ja myötätuntoon.

Riksha - yhden tai kahden henkilön kuljettamiseen tarkoitetut rattaat, joita vedetään usein joko polkien tai skootterivetoisesti. Rikshaa käytetään erityisesti Kaukoidässä, mutta myös Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, joissa sillä on erilaisia nimityksiä.

Sari (saree tai shari) - naisten Intiassa, Bangladeshissä, Sri Lankassa ja Nepalissa käyttämä vaate. Sari on useita metrejä pitkä kankaansuikale, joka kiedotaan päälle siten, että se peittää koko vartalon.

Sehery (the ‘suhoor’ or ‘sehri’) –  aamuateria, jonka jälkeen muslimit aloittavat päivittäisen Ramadan -paaston juuri ennen auringon nousua.

Sweeper, lakaisija – ihminen joka lakaisee katuja ja puhdistaa viemäreitä usein paljain käsin. Tämä työtehtävän ajatellaan perinteisesti kuuluvan kastittomille, eli daliteille. 

Sykloni – Liikkuva matalapaine, eli sykloni, aiheuttaa trooppisilla alueilla monesti hirmumyrskyjä, kuten hurrikaaneja, taifuuneja, tai trooppisia sykloneja, jotka ilmenevät pyörteisenä tuulena, kaatosateena ja ukkosena.

Taka - Bangladeshin rahayksikkö (BDT). Yksi euro vastaa noin 100 takaa.

Vammainen –  ihminen, jolla on jokin pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. (YK:n vammaissopimus, 2016). Vammaisuudesta saa ja pitääkin puhua, mikäli se tapahtuu asiallisesti. ”Vammainen” ei ole haukkumasana.

Tämä pohdintamateriaali sisältyy Suomen Caritaksen Samanarvoinen elämäni -hankkeeseen. Siihen sisältyy valokuvaaja GMB Akashin kuvien näyttely, somekampanja ja valokuvauskilpailu. 

Löydät lisää tietoa hankkeesta sivuilta www.samanarvoinenelamani.org.

Hanke toteutetaan vuosina 2021-2023 ja se saa Ulkoministeriön viestinnän ja globaalin kasvatuksen tukea. Pohdintamateriaalin tekstit ovat kirjoittaneet Mervi Hakoniemi ja Laura Koskelainen.

Voit antaa palautetta tällä lomakkeella koko hankkeesta.